Hmm... matkakirja. Matkaopas? Kartta? Karttakirja? Ja mihin?
Matkakirja on kertomus opettajuuteen. Suoritan parhaillaan opettajan pedagogisia opintoja ja matkani opiskelun alusta valmistumiseen on matkakirjani.
Mistä alkoi opettajan urani? Niin, se oli vuosi 2003. Olin vuoden alussa irtisanottu edellisestä työpaikastani ja etsiskelin uutta työtä. Työttömuskorvausta en saanut, koska insinööriopintoni olivat lopputyötä vaille ja vaikka selvityksessä esitin, että tämä lopputyöni ei estä työnhakua, se prosessi ei edennyt mihinkään.
Laitoin monia hakemuksia eteenpäin, mutta ne eivät oikein haukanneet mitään isompaa. Huomasin sitten, että aikuiskoulutukseen haetaan kahdeksi viikoksi sijaista. Soittelinpa sinne, koska ajattelin, että onhan tuo kaksi viikkoa ainakin jotain. Pääsinpä haastatteluun ja kun lähdin ajamaan kotia kohti, niin jo soitettiin, et tule töihin.
Siitä on nyt neljä ja puoli vuotta kun on tähän tultu. Erilaisia koulutuksia sähköalalta ja nyt suurimmat muutokset edessä kun olen pedagogisella matkalla ja lisäksi vaihtamassa työpaikkaa Salpauksesta Adultaan.
Oppimiseni ja opettajuuteni kokevat uusia ja saavat jo opittuihin tietoihin ja taitoihin vahvuuksia. Eihän tuo opettajakoulu nyt mikään ihmeellinen paikka ole, mutta ehkä se tuo jotain uusia ajatuksia opettamiseen.
Jep
29.10.2007
28.10.2007
Keittiöremonttia
Avara on keittiö, ilman kaappeja. :)Poistettiin entiset laatat ja kun eivät irronneet muuten, niin otettiin levyineen pois.
Portaat - runotorstai
Kylläpä
........askel
..............on
.................keveä
........mielikin
.....on
iloinen,
........kun
............näitä
..................portaita
..............alas
......astelen
:)
........................................................................`:(
...................................................................päin.
...........................................................raskain
....................................................kuljen
.........................................raskaaksi
...................................askel
.............................tulee
...................ylöspäin,
................on
........ suunta
.....kun
Mut
Mut onneksi on olemassa hissi
........askel
..............on
.................keveä
........mielikin
.....on
iloinen,
........kun
............näitä
..................portaita
..............alas
......astelen
:)
........................................................................`:(
...................................................................päin.
...........................................................raskain
....................................................kuljen
.........................................raskaaksi
...................................askel
.............................tulee
...................ylöspäin,
................on
........ suunta
.....kun
Mut
Mut onneksi on olemassa hissi
27.10.2007
Pimeää...
Syksy on pimeää aikaa, illalla tulee pimeä jo melkein kun tulee työstä ja aamullakin on pimeä kun töihin lähtee. Mutta mä olen oikeastaan aina pitänyt pimeästä, kesän valoisuus on joskus kuin tuskaa, kun ei saa nukuttua. Pimeys laittaa liikkeelle jokaisen tunneaistin näön lisäksi. Tuntuu kuin muut aistit virittäytyisivät täyteen toimintaan näön sijaan. Yöllä ajaminenkin on mielekkäämpää kuin päivällä.
Heh, syyskuussa kävimme Italiassa kummipojan hääjuhlissa. Lensimme Pariisin kautta Pisaa, jossa odotti vuokraamamme auto. Saapumisaika Pisaan oli klo 20 paikallista aikaa ja tiedossahan oli, että pimeys pian koittaa. Olimme saaneet sähköpostilla ajo-ohjeita, joihin tietysti luotimme.
Auto saatiin kello 21 aikaan ja lähdimme Pisasta ajamaan kohti kohdettamme. Ensimmäiset kymmenen kilometriä meni hyvin, kunnes ohjeessa pyydettiin poistumaan moottoritieltä. Siinä vaiheessa tuntui, että ohjeissa ei ole järjen häivää. No, Italissa tienviitat ei ole ihan Suomen tasoa. Yksi viitta on ennen risteystä ja saattoi olla, jos ajoi ohi risteyksen, niin takasin päin ajettaessa ei aina ollutkaan viittaa ollenkaan! No, vaimon kanssa vaihdettiin kuuluistat ärräpäät, kun seikkailtiin puolisen tuntia 2 km matkaa edestakaisin etsien viittaa. Mut ei löytynyt...
Meillä ei ollut parempaa karttaa mukana kuin tuo tuloste, mut onneksi olin etukäteen tutustunut netissä seutuun ja karttoihin. Viskasin kartat menemään ja lähdin ajamaan eteenpäin. Tulosteesta näkyi kyllä vaihtoehto tie ja sitä lähdimme etsimään. Muilla usko oli heikolla, mut lähdin vaan ajamaan eteenpäin. Siellä perillä oli jo porukka ja aloimme soittelemaan, että minkä maamerkkien mukaan (mitkä erottuisi pimestä) mennään. Saimme kuulla, että saamamme ajo-ohjeet olivat vääriä, eikä tietysti kummipoika voinut sitä meille ajoissa ilmoittaa.
Vaimo ehdotti, että kysyttäis poliisilta neuvoa. sanoin vaan, et emmehän edes tidä mikä on kohteemme osoite. Saimme puhelimesta neuvoja liikenneympyrästä, joka ei ihan ole ympyrä ja sit kylä Staffoli, sellainen nimikyltti pitäis löytää.
Mutta ihmeen kaupalla ajoimme oikeeseen suuntaan, löysimme Santa Cruse sull Arnon ja se Staffolin... kaksi tuntia pimeässä ilman kunnon karttaa. Sanon, aika saavutus. Pimeässä vielä...
" Mies istui baaritiskin äärellä oluella. Viehättävä nainen tuli viereen ja kysäisi:" Hei, komea mies, kelpaisiko seura?
Mies tokaisi: " Voi he....vtti, noita lehtimyyjiä on täälläkin!"
Heh, syyskuussa kävimme Italiassa kummipojan hääjuhlissa. Lensimme Pariisin kautta Pisaa, jossa odotti vuokraamamme auto. Saapumisaika Pisaan oli klo 20 paikallista aikaa ja tiedossahan oli, että pimeys pian koittaa. Olimme saaneet sähköpostilla ajo-ohjeita, joihin tietysti luotimme.
Auto saatiin kello 21 aikaan ja lähdimme Pisasta ajamaan kohti kohdettamme. Ensimmäiset kymmenen kilometriä meni hyvin, kunnes ohjeessa pyydettiin poistumaan moottoritieltä. Siinä vaiheessa tuntui, että ohjeissa ei ole järjen häivää. No, Italissa tienviitat ei ole ihan Suomen tasoa. Yksi viitta on ennen risteystä ja saattoi olla, jos ajoi ohi risteyksen, niin takasin päin ajettaessa ei aina ollutkaan viittaa ollenkaan! No, vaimon kanssa vaihdettiin kuuluistat ärräpäät, kun seikkailtiin puolisen tuntia 2 km matkaa edestakaisin etsien viittaa. Mut ei löytynyt...
Meillä ei ollut parempaa karttaa mukana kuin tuo tuloste, mut onneksi olin etukäteen tutustunut netissä seutuun ja karttoihin. Viskasin kartat menemään ja lähdin ajamaan eteenpäin. Tulosteesta näkyi kyllä vaihtoehto tie ja sitä lähdimme etsimään. Muilla usko oli heikolla, mut lähdin vaan ajamaan eteenpäin. Siellä perillä oli jo porukka ja aloimme soittelemaan, että minkä maamerkkien mukaan (mitkä erottuisi pimestä) mennään. Saimme kuulla, että saamamme ajo-ohjeet olivat vääriä, eikä tietysti kummipoika voinut sitä meille ajoissa ilmoittaa.
Vaimo ehdotti, että kysyttäis poliisilta neuvoa. sanoin vaan, et emmehän edes tidä mikä on kohteemme osoite. Saimme puhelimesta neuvoja liikenneympyrästä, joka ei ihan ole ympyrä ja sit kylä Staffoli, sellainen nimikyltti pitäis löytää.
Mutta ihmeen kaupalla ajoimme oikeeseen suuntaan, löysimme Santa Cruse sull Arnon ja se Staffolin... kaksi tuntia pimeässä ilman kunnon karttaa. Sanon, aika saavutus. Pimeässä vielä...
" Mies istui baaritiskin äärellä oluella. Viehättävä nainen tuli viereen ja kysäisi:" Hei, komea mies, kelpaisiko seura?
Mies tokaisi: " Voi he....vtti, noita lehtimyyjiä on täälläkin!"
22.10.2007
Arjen alku eli maanantai
Mites se maanantai onkin niin vaikea alku. Luulishan sitä viikonlopun jäljiltä olevan pirteä. Niinpä... luulis. Heh, taitaa olla vaan niin rennot fiilikset viikonloppuna, et sit ei yksinkertaisesti jaksa sitten aloittaa uutta työviikkoa. E-hei, ei sitä ryypätty ole... Tiesittekö, että miksi humalaiselle ei kannata tarjota kahvia?
No, mikään ei ole niin rasittavaa kuin pirteä humalainen.
Oma työpaikkani oli lehdessä. Häh? No-oh, vaihdan työpaikkaa ja uutta tietysti jo haetaan. Saapi nähdä löytyykö, toivottavasti. En mää halua korvaamaton olla. Tarvittaan näitä sähköalan ihmisiä kyllä. Mihis sähköasennukset perustuu? - No, oikeisiin johtopäätöksiin.
Tänään opettajaopinnoissa tuli tehtäväksi suunnitella opetustehtävä ja kuvata se joko dvd:lle tai videolle. Joo, kameran eteen vaan, saadaan kunnon tosi-tv. Kamera tosin puuttuu, kävisköhän valvontakameran kuva?
Ajatell, parin kuukauden päästä on joulu. No, joku jo ajattelee, että ei kannata joulusta vielä puhua. Mut meneä johonkin kauppaan, niin alkaa jo olla jouluisia tuotteita esillä. Tossa on kaupassa jo makeisrasioita. Hei joo, ostanpa jo makeisrasian jouluksi...
Ictus Spei. Munkkikuoro Orimattilasta. Kirjotanpa siis munkin elämästä. Laulu, joka vie taakse aikain keskiajalle. Oikeammin puhelaulua latinaksi. Kumma, että siinä on jokin mystiikka mikä vie mukaansa. Joskus tuntuu, että olis mukavampi laulaa jotain reipasta mieskuoroa, mutta kuitenkin se tunnelma, kun pukee kaavun päälle, laulu alkaa kuulua ja kirkon holvien kaiku vastaa... ei sitä hevillä voiteta.
No, mikään ei ole niin rasittavaa kuin pirteä humalainen.
Oma työpaikkani oli lehdessä. Häh? No-oh, vaihdan työpaikkaa ja uutta tietysti jo haetaan. Saapi nähdä löytyykö, toivottavasti. En mää halua korvaamaton olla. Tarvittaan näitä sähköalan ihmisiä kyllä. Mihis sähköasennukset perustuu? - No, oikeisiin johtopäätöksiin.
Tänään opettajaopinnoissa tuli tehtäväksi suunnitella opetustehtävä ja kuvata se joko dvd:lle tai videolle. Joo, kameran eteen vaan, saadaan kunnon tosi-tv. Kamera tosin puuttuu, kävisköhän valvontakameran kuva?
Ajatell, parin kuukauden päästä on joulu. No, joku jo ajattelee, että ei kannata joulusta vielä puhua. Mut meneä johonkin kauppaan, niin alkaa jo olla jouluisia tuotteita esillä. Tossa on kaupassa jo makeisrasioita. Hei joo, ostanpa jo makeisrasian jouluksi...
Ictus Spei. Munkkikuoro Orimattilasta. Kirjotanpa siis munkin elämästä. Laulu, joka vie taakse aikain keskiajalle. Oikeammin puhelaulua latinaksi. Kumma, että siinä on jokin mystiikka mikä vie mukaansa. Joskus tuntuu, että olis mukavampi laulaa jotain reipasta mieskuoroa, mutta kuitenkin se tunnelma, kun pukee kaavun päälle, laulu alkaa kuulua ja kirkon holvien kaiku vastaa... ei sitä hevillä voiteta.
21.10.2007
Keittö, pedagogiikka, avoin näyttö
Vapaata tilaa, seinällä meinaan. Autiolta näyttää keittiö, kun vanhat kaapit on purettu. Lisäksi pala seinää, kun muuttuu sisäseinän paikka. Sähkötyöt ovat vielä osin kesken, tarvitsee saada syöttö astinpesukoneelle. Samalla tulee laitettua pistorasioita lisää, niitä ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi.
Opekorkeen lähipäivät taas huomenna. Tarkoitus on saada ensi vuoden loppuun mennessä saada pedagoginen pätevyys, ei kuulema riitä, et vaimo on pedagogisesti pätevä. Ei yksi lisenssi riitä. Tarkoitus olisi vielä tehdä oma HOPS ja matkakirja opettajaksi. Tie opettajuuteen on avattu.
Näyttö, osaamisen osoittaminen ja vielä avoimena. Kun tehtävänä on saada tutkinnon suorittajille tehtäväluonnos, jolla hän voi omassa työssään osoittaa omaa osaamistaan.
saappaat
Opekorkeen lähipäivät taas huomenna. Tarkoitus on saada ensi vuoden loppuun mennessä saada pedagoginen pätevyys, ei kuulema riitä, et vaimo on pedagogisesti pätevä. Ei yksi lisenssi riitä. Tarkoitus olisi vielä tehdä oma HOPS ja matkakirja opettajaksi. Tie opettajuuteen on avattu.
Näyttö, osaamisen osoittaminen ja vielä avoimena. Kun tehtävänä on saada tutkinnon suorittajille tehtäväluonnos, jolla hän voi omassa työssään osoittaa omaa osaamistaan.
saappaat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)