Iloa, surua ja muutenkin kesän jatkoja.
No niin, eipä ole tännekään tullut kirjoiteltua. Mutta korjaillaan asiaa. Alotitetaan iloisilla asioilla. Me ollaan mukana kodinvaihto hommeleissa, mutta tällä kertaa ei itse lähdetty, vaan meille tuli kolme italialaista ladyä pariksi viikkoa. Mammat ovat siinä 60-65v välillä.
Nimittäin, heidän oli alunperin tarkoitus vaihtaa kotia helsinkiläisen kodinomistajan kanssa, mutta vaihto jostain syystä peruuntui. He olivat jo ostaneet lentoliput, eivätkä saaneet niitä tietenkään enää peruttua. Kodinvaihto sivuston kautta haettiin sitten uutta kohdetta, mutta ei elokuu enää oikein ole suomalaisten lomakuukautta, joten kohdetta ei löytynyt. Joten ajattelimme auttaa asiassa ja ottaa mammat meille. Voi sitä kielten sekamelstaa, kun heistä kaksi puhuu auttavasti englantia ja yksi ei ollenkaan. Me taas ei osasta italiaa, joten google ja kädet ovat olleet sanakirjojamme ja hauskaa on ollut etsiessämme sanoja ja yrittäessä ymmärtää toisimamme. Mutta hyvin tässä menee ja jotain italiaa on jo jäänyt mieleen, esim. che ora é. :-D
Surua on kun koiramme lähti toisille haukuntamaille. Koiralla oli jo kesän ajan ollut ripulia ja viimeisinä päivinä se lopetti syömisen. Joi vaan vettä ja sekin tuli oksennuksena ulos. Viime maanantaina lähdettiin viemään sitä lääkärille ja kun päästiin ovesta sisälle tutkimuspöydälle, tuli koiralta viimeinen henkäys. Niin päättyi Mintun lähes 13 vuotinen taival. :-( Toisaalta parempi, että kuolema tuli luonnollisella tavalla.
Kesää vietetään italialaisten kanssa vielä viikko, ja muuten se elokuu menee työrutiinien etsimisessä. Syyskuun alussa tulee opiskelijat ja sithän varmaan tahti on kohdillaan. Että tällaista mulla. Ciao!
Nimittäin, heidän oli alunperin tarkoitus vaihtaa kotia helsinkiläisen kodinomistajan kanssa, mutta vaihto jostain syystä peruuntui. He olivat jo ostaneet lentoliput, eivätkä saaneet niitä tietenkään enää peruttua. Kodinvaihto sivuston kautta haettiin sitten uutta kohdetta, mutta ei elokuu enää oikein ole suomalaisten lomakuukautta, joten kohdetta ei löytynyt. Joten ajattelimme auttaa asiassa ja ottaa mammat meille. Voi sitä kielten sekamelstaa, kun heistä kaksi puhuu auttavasti englantia ja yksi ei ollenkaan. Me taas ei osasta italiaa, joten google ja kädet ovat olleet sanakirjojamme ja hauskaa on ollut etsiessämme sanoja ja yrittäessä ymmärtää toisimamme. Mutta hyvin tässä menee ja jotain italiaa on jo jäänyt mieleen, esim. che ora é. :-D
Surua on kun koiramme lähti toisille haukuntamaille. Koiralla oli jo kesän ajan ollut ripulia ja viimeisinä päivinä se lopetti syömisen. Joi vaan vettä ja sekin tuli oksennuksena ulos. Viime maanantaina lähdettiin viemään sitä lääkärille ja kun päästiin ovesta sisälle tutkimuspöydälle, tuli koiralta viimeinen henkäys. Niin päättyi Mintun lähes 13 vuotinen taival. :-( Toisaalta parempi, että kuolema tuli luonnollisella tavalla.
Kesää vietetään italialaisten kanssa vielä viikko, ja muuten se elokuu menee työrutiinien etsimisessä. Syyskuun alussa tulee opiskelijat ja sithän varmaan tahti on kohdillaan. Että tällaista mulla. Ciao!
Kommentit