Joulukuista päivää

Niin se taas tuo vuotuinen päivä tuli käytyä läpi. Jaa mikä päivä? Se jolloin lisääntyy yhdellä numerolla ikä. Eli kohti viidettäkymmenettä ollaan menossa. Eipä se muuten päivä muista pyhistä erottunut, kaks kertaa kirkossa saman päivän aikana, suukopua vaimon kanssa ja illalla tv.tä tuijottaa. Heh :) kirkossa siksi, että Ictus Speillä oli vuoro olla avustamassa kirkossa. Tokihan sinne mennään laulamaan, kun seurakunta antaa harjoitustilaa käytettäväksi. Muutoinhan en oikein neljän laulun takia raahautuisi Orimattilan kirkkoon. Niin, mitäs me tenorit muuta.

Illalla sen sijaan olimme kotikirkossamme laulamassa kauneimpia joululauluja. Siitä onkin muodostunut mukava traditio saatossa kohti joulua. Tällä viikolla on munkkikuoromme oma konsertti torstaina ja perjantaina kyläyhdistyksen Tuomaan tulet tapahtuma. Näiden tapahtumien jälkeen onkin hyvä rauhoittua itse jouluun.

Töissä on kohtalaisen hiljaista, kun itsellä ei ole opiskelijoita tällä viikolla. Mutta ensi vuotta jo suunnitellaan ja toteutuksia mietitään. Jaa, synttärikahvit odottaa... No mennään sitten.

moro