Joulu se kurkistaa
Pikkuhiljaa alkaa oma joulumieleni heräillä. Odottelin, että tulisi lunta ja niinhän sitä putkahti taivaalta ja kun ajelin viikonloppuna Seinäjoelle ja takaisin, oli sitä lunta paikoin yli kymmenen senttiä. Monia puita oli taipunut lumen painosta ja joitain oli kaatunut tielle, oli jo raivattu, ja osa oksista raapi auton kylkeä. Vaikka olikin kaunista, enpä silti toivoisi päiviä kestävää sähkökatkosta. Toivottavasti sähköt saadaan takaisin. Juupajoki oli kuulema kokonaan ilman sähköä. Ilmankos niillä seuduin youtube musiikki lakkasikin toimimasta.
Vielä vähän tuo joulukrääsä tuntuu aikaiselta kun kiertelee kauppoja. Mutta kaipa jotain pukintuomaa tulisi ajatella. Musiikin puolella odotan jouluradion avautumista, voihan siinä välissä kuunnella jotain jouluista. Kuoron kanssa meillä on se perinteinen konsertti 23.12. eli tieto Ictus Spei blogin puolella. Toisaalta haluaisin mennä kuuntelemaan muita joulukonsertteja. Katselinkin jo Johanna Kurkelan joulukonserttia Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa 25.11., mutta tottakai se yhdistyksen kokous on samana iltana ja ehdin sanoa, että vedän sen kokouksen. Nooh, katsotaan jotain muuta.
Töissä on tasasen rankkaa. Vaikka tuntuu, että lähiviikkoja on vähemmän kuin keväällä, riittää tässä hallinnollisessa puolessa puuhaa. Jos jonkinmoista tutkintotilaisuuden arviointilomakkeiden lähettämistä ja vastaanottamista....puuh... ja vielä tietojärjestelmän päivittämistä. Kunpa tässä tietojärjestelmissä päästäisiin automaattisempaan dokumentointiin, nyt tätä käytetään ylimääräisenä jatkeena käsinkirjoittamiselle. Ja kun mobiilit käytöt ovat lisääntyneet, eikö saataisi myös kaikki käytettäväksi myös älypuhelimella. Toivottavasti nuoremmat tekis tän digisaation siten, että tämä kaikki palvelisi ihmistä, eikä päinvastoin. Nyt tuntuu, että ihminen palvelee digitalisaatiota, että sieltä saadaan joku hemmetin raportti eikä muuta.
No joo... äitini kaatui parisen viikkoa sitten kotonaan ja lonkka tietysti murtui. Onneksi se tapahtui juuri kun kotihoitaja oli käymässä. Lonkka on leikattu ja sinne laitettu ruuvi. Nyt vaan toivottaisiin, että kunto kohenisi että hän pääsisi vielä kävelemään. Mutta tie on pitkä ja voipi olla, että ei enää voimat riitä siihen. Katsotaan kuinka käy.
Vielä vähän tuo joulukrääsä tuntuu aikaiselta kun kiertelee kauppoja. Mutta kaipa jotain pukintuomaa tulisi ajatella. Musiikin puolella odotan jouluradion avautumista, voihan siinä välissä kuunnella jotain jouluista. Kuoron kanssa meillä on se perinteinen konsertti 23.12. eli tieto Ictus Spei blogin puolella. Toisaalta haluaisin mennä kuuntelemaan muita joulukonsertteja. Katselinkin jo Johanna Kurkelan joulukonserttia Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa 25.11., mutta tottakai se yhdistyksen kokous on samana iltana ja ehdin sanoa, että vedän sen kokouksen. Nooh, katsotaan jotain muuta.
Töissä on tasasen rankkaa. Vaikka tuntuu, että lähiviikkoja on vähemmän kuin keväällä, riittää tässä hallinnollisessa puolessa puuhaa. Jos jonkinmoista tutkintotilaisuuden arviointilomakkeiden lähettämistä ja vastaanottamista....puuh... ja vielä tietojärjestelmän päivittämistä. Kunpa tässä tietojärjestelmissä päästäisiin automaattisempaan dokumentointiin, nyt tätä käytetään ylimääräisenä jatkeena käsinkirjoittamiselle. Ja kun mobiilit käytöt ovat lisääntyneet, eikö saataisi myös kaikki käytettäväksi myös älypuhelimella. Toivottavasti nuoremmat tekis tän digisaation siten, että tämä kaikki palvelisi ihmistä, eikä päinvastoin. Nyt tuntuu, että ihminen palvelee digitalisaatiota, että sieltä saadaan joku hemmetin raportti eikä muuta.
No joo... äitini kaatui parisen viikkoa sitten kotonaan ja lonkka tietysti murtui. Onneksi se tapahtui juuri kun kotihoitaja oli käymässä. Lonkka on leikattu ja sinne laitettu ruuvi. Nyt vaan toivottaisiin, että kunto kohenisi että hän pääsisi vielä kävelemään. Mutta tie on pitkä ja voipi olla, että ei enää voimat riitä siihen. Katsotaan kuinka käy.
Kommentit